Maailman kaunein Olympiastadion uudistetaan millimetrin tarkkuudella

Stadionin uudistaminen herättää tunteita ja uteliaisuutta

02.10.2017

”Siinä me tapasimme, stadionin tornin juurella. Torni oli huikaisevan korkea; sen huipulta näki yli kaiken, mutta me näimme vain toisemme, isäsi ja minä.” Valokuva vuodelta 1947 vei iäkkään äitini ajatukset nuoruuteen, Helsinkiin ja ensimmäisiin Suomen suurkisoihin.

Pieni tarina on yksi suomalaisten lukemattomista, Olympiastadioniin liittyvistä; hellyttäviä, liikuttavia ja hupaisia juttuja on suorastaan virrannut Stadion-säätiön sähköpostiin. Olympiastadion on rakas ja tärkeä.

Aika monesti kultaa muistoja ja latistaa mittakaavaa, mutta Olympiastadionin kohdalla on toisin: Yrjö Lindgrenin ja Toivo Jäntin luomus on keskellä remonttimyllerrystäkin vaikuttava. Sen 72-metrin korkeuteen kohoava torni näyttää yhä kurottavan taivaisiin, vaikka melkein pilviä hipovat rakennukset ovat jo osa myös Helsingin maisemaa. Tässä maassa ei liene yhtäkään, joka ei Olympiastadionia tunnistaisi.  

Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen ja markkinointijohtaja Marju Paju korostavat, että Olympiastadion on suomalaisten kansallisomaisuutta, ja sellaisena se pysyy. Uudistunut kokonaisuus avaa suomalaisille, Suomessa vieraileville ja tapahtumajärjestäjille maailmanluokan uusia toiminnallisia mahdollisuuksia ja koko palvelukonsepti uudistetaan. ”Olympiastadionin uudistamiseen sisältyy vahva tunnelataus, joka kertoo, että suomalaiset osaavat arvostaa omaansa ja koko kansan stadion on tärkeä”, Innanen ja Paju sanovat.

Työmaalla hyvä henki

”Nöyryys.” Rakentamisen saralla melkein kaiken nähnyt ja paljon kokenut Skanskan aluejohtaja Vesa Tähti käyttää sanaa, jonka vain harvoin kuulee julkisesti suomalaisen miehen suusta. ”Nöyryyttä tunsin, kun ensimmäisen kerran astuin Stadionin portista työmaalle”, hän kuvaa ensitunnelmiaan. ”Tiesin, että edessä voi olla yllätyksiä, joihin ei ole varauduttu, mutta jotka on kyettävä ratkaisemaan paikalla. Kaikkeen on aina löytynyt ratkaisu, eikä unettomia öitä ole tarvinnut viettää”, hän sanoo ja muistuttaa, että kukaan mukana olevista ei ole hankkeessa yksin. ”Yhdessä tätä on tehty ja tehdään.”

Tähti kiittää työmaan henkeä, jonka ulkopuolinenkin aistii poikkeukselliseksi, positiiviseksi ja kohteliaaksi.  Työmaalla on kaikkiaan noin kaksi ja puoli sataa henkeä. ”Heidät kaikki on perehdytetty yrityksemme toimintatapaan. Asiallinen ja ystävällinen käytös kuuluu vaatimuksiin, samoin ehdottomasti noudatettava työturvallisuus.”

Metsä vastaa kaupungissakin huutoon. Stadionin työmaa näyttää herättävän lähitalojen asukkaissa ja ohikulkijoissa paljon enemmän uteliaisuutta kuin ärtymystä. ”Olemme pyrkineet huolehtimaan tiedotuksesta ja viestinnästä hyvin ja avoimesti. Häiriötä aiheuttavat työvaiheet eivät ole tulleet kaupunkilaisille yllätyksenä”, Tähti sanoo.

Tekninen toteutus on vaativuudessaan oma lukunsa

”Maailman kaunein Olympiastadion.” Skanskan projektinjohtajan Jukka Ala-Outisen määritelmä on kaiken kattava, mutta hän huomauttaa, että Olympiastadion on tekijöille myös arkinen työmaa. ”Kun työt ovat käynnissä, kohteen arkkitehtoninen ainutlaatuisuus ei ole välttämättä päällimmäisenä kaiken aikaa mielessä; peruskorjaus on poikkeuksellinen ja erittäin vaativa myös tekniseltä toteutukseltaan”, Ala-Outinen sanoo. ”Esimerkiksi betonirakenteiden vahvistaminen ja julkisivun pilareiden manttelointi ovat oma lukunsa, eikä samassa laajuudessa vastaavaa ole Suomessa aiemmin tehty.

Peruskorjauksen ehkä vaikein rasti on Ala-Outisen mukaan  katsomoiden päälle tuleva teräsrunkoinen katos, ja sen vaatimat pilareiden vahvistukset. Katosten teräsrakenteiden asennustyö on sanan mukaisesti millin tarkkaa. Ristikoiden asennustoleranssi on hätkähdyttävät viisi millimetriä.

Katoksesta tulee yhtenäinen, stadionin kiertävä rakenne. Uuden osan niskaristikoiden jänneväli on jättimäiset 40 metriä. ”Rakennelman yläpuoli on tämän takia muutettava kuperaksi, mikä tarkoittaa, että myös vuonna 2005 rakennettua katosta joudutaan osittain purkamaan ja muuttamaan”, Ala-Outinen sanoo.

Vuodenaikojen vaihtelut leimaavat suomalaista rakentamista. ja myös stadionilla on ryhdytty varautumaan talven tuloon; väliaikaiset lämmitysjärjestelmät ovat jo rakenteilla. Työmaa-aikataulussa on ja pitää olla pelivaraa, mikä Vesa Tähden ja Jukka Ala-Outisen mukaan tarkoittaa  rahan ja vaivan säästämistä. Kyse on myös turvallisuudesta. ”Töitä tehdään läpi talven, mutta muun muassa pääkatsomon betonikatoksen kunnostukset on jaettu vuosien 2017 ja 2018 kesäkausille.”

Tervetuloa mukaan tulevaisuuden stadiontarinaan! www.stadion.fi/lahjoita

 

Teksti: Sperone / Hannele Koskinen 

Facebook-kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunkinmuseo