Uusi Olympiastadion

Uudistaminen arkkitehdin kertomana 

10.10.2018

”Toivon, että Olympiastadion tuottaa kävijöille arkkitehdin viivan muututtua valmiiksi rakennukseksi kokemuksen, johon sisältyy tuttuutta, turvallisuutta, helppoa liikkuvuutta, lisääntynyttä mukavuutta ja viihtyisyyttä sekä vahva arkkitehtoninen vaikutelma. Uudistusta suunniteltaessa on haluttu säilyttää historiallisesti ja ihmisten mielissä maan viiteen tärkeimpään kuuluvan rakennuksen perinteiset arvot ja luoda samalla toiminnallisesti moderni stadion”, kuvaa arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S:stä.

Monitoimiareena

Arkkitehtitoimisto K2S Oy on nyt mukana jo toisessa ”once in lifetime” -hankkeessa Helsingin Olympiastadionilla. Toimisto suunnitteli aikanaan vuoden 2005 Teräsrakenteeksi valitun itäkatsomon katoksen ja vastaa nyt uudistuvan stadionin katosten, uudisosien sekä korjausosien arkkitehtisuunnittelusta yhteistyössä Arkkitehdit NRT Oy:n kanssa.

- Olemme olleet mukana stadioniin liittyvissä pohdinnoissa itäkatoksen valmistumisen jälkeen. Kun nyt tehtävää työtä alettiin valmistella, totesimme laajan ja monipuolisen hankkeen niin suureksi, että lisäresurssit olivat tarpeen. Työtä tehdään nyt työyhteenliittymänä, jossa Arkkitehdit NRT toi kokemusta etenkin korjausosan suunnitteluun, jossa heillä on päävastuu. NRT:n Kari Raimoranta on myös nimetty hankkeen pääsuunnittelijaksi. Meillä on päävastuu uudisrakenteista ja katoksista, joissa minä olen pääsuunnittelija. Toimimme tässä työssä tiiviisti yhtenä suunnittelutiiminä, Kimmo Lintula kuvaa K2S:n ja NRT:n yhteistyötä.

- Luonnosvaiheessa mukana olivat myös ruotsalainen White Arkitekter, joka oli silloin juuri suunnitellut Tukholmaan mm. Djurgården IF:n ja Hammarby IF:n kotikenttänä toimivan Tele2- monitoimiareenan, sekä hollantilainen Wessel de Jonge architecten, jolla on monipuolinen kokemus 1920-1960 -luvun arvorakennusten uudelleenkäyttösuunnittelusta. De Jonge on mm. herättänyt uuteen elämään Rotterdamissa olevan Unescon maailmanperintökohteeksi nimetyn Van Nellefabriek -tehdasrakennuksen vuodelta 1920. Näin saimme alkuvaiheen suunnitteluun sekä kehittämisen, suojelun että urheilu edellä tapahtuvan monitoimiareenarakentamisen osaamista, Lintula kuvaa.

- Ennen työmme alkua Stadion-säätiön hallitus oli miettinyt vision ja strategian tulevaisuutta varten ja siltä pohjalta tehtiin tarveselvitystä. Sen pohjalta todettiin, että stadion on toiminnallisesti elinkaarensa lopussa. Laajojen kuntotutkimusten pohjalta todettiin, että se on myös teknisesti lopussa. Kun Museovirastossa on ymmärretty erittäin hyvin, että toiminta on parasta suojelua, voitiin alkaa etsiä Olympiastadionille uutta elämää modernina yleisurheilun ja jalkapallon kansallisena ja kansainvälisenä pyhättönä, jossa voi järjestää paljon muutakin jatkuvan tulovirran varmistamiseksi, Lintula esittelee prosessia.

- Käytännössä päätettiin suojella kaupunkikuvallinen ilme sekä tietyt ratkaisut. Sitten ajateltiin, että uusille toiminnoille tehdään uudet tilat maan alle, ettei ilme muutu. Tästä ja halusta kattaa myös kaarteiden katsomot syntyi se iso kuva, jonka mukaan on edetty, Lintula lisää.

Kuva 1: Asemapiirros.

Yleisölle, urheilijoille ja tapahtumajärjestäjille paljon uutta

- Toivon, kun uusi stadion avautuu, että katsojat kokevat uudenlaista käyttömukavuutta. Olemme avanneet kulkuyhteydet katsomoiden alla niin, että ihmiset voivat liikkua siellä sivuttain vapaasti ja vaivatta. Aiemmin yhteydet oli estetty eri syistä monessa kohtaa. Lisäksi kulku katsomoihin on helpottunut paljon, kun myös turvallisuussyistä on avattu uusia poistumisteitä ja niihin johtavia portaikkoja katsomon yläosiin. Jatkossa katsojat pääsevät yläkatsomoihin suoraan, ennen mentiin ylös alakatsomoiden kautta. Katsomoiden alle on lisätty myös paljon myyntitiloja sekä wc-tiloja, joiden kokonaismäärä nousee selvästi. Asiakkaisiin on satsattu, jatkossa palvelut ovat paremmat ja sekä helpommin että turvallisemmin saavutettavissa kuin ennen, Lintula sanoo.

- Tämä kaikki on siis tehty niin, että tapahtumiin tulevat henkilöt eivät välttämättä huomaa kokonaisuudessa muuta eroa entiseen kuin kaarteiden katokset, Lintula naurahtaa.

Stadionin ammattikäyttäjille - urheilijoille, tapahtumakäyttäjille, toimistotiloja vuokraaville liikuntajärjestöille, logistiikka-alan ammattilaisille – ero entiseen on Lintulan mukaan selkeä ja näkyvä. Vaikka stadionmalja on entisen oloinen, itse stadion on uusiutunut todella paljon.

- Uusi stadion on kaikkineen kuitenkin yhtenäinen ehyt kokonaisuus, jossa vuonna 1938 ja vuonna 1950 valmistuneiden osien arkkitehtuuri kohtaa tämän päivän arkkitehtuurin ja rakenteet ja muodostaa yhdessä erityisen kokemuksen. Toki on selvää, että uusi stadion on muuttunut paljon vuoden 1938 matalasta funkisstadionista, mutta se ei ole menettänyt historiallisia arvojaan, Lintula muistuttaa.

- Tilaratkaisut käytiin hankesuunnitteluvaiheessa läpi eri vaihtoehtojen pohjalta. Olemme käyneet työpajoissa paljon asioita läpi eri käyttäjätahojen kanssa. Stadionilla on erilaisia viiteryhmiä noin 70 ja niillä vielä omat alaryhmänsä, joten kaikkia tyydyttävän kokonaisuuden hahmottaminen oli iso – toki myös hyvin antoisa ja kannattava – työ. Luonnoskierroksia, joita pääkäyttäjät kommentoivat oli lisäksi useita. Tämän päälle on sitten tehty toteutusvaihetta varten iso työmäärä hankintaklinikoissa, Lintula kuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä hanketta kehitettäessä.

- Työn aikana tehtiin paljon toivottuja parannuksia mm. sisäisen logiikan ja logistiikan osalta. Tämä kehitti esimerkiksi logistiikkatiloja, joita on uuden pohjoisen sisääntuloportin alla. Saimme idean, että pohjoisen lähestymissuunnan puolella pitäisi olla oma sisääntuloaukio eteläisen tapaan, mikä toteutuu nyt. Katoksissa suunnittelua kehitettiin, kun toive oli minimoida sisemmän pilarikehän pilareiden määrä. Muoto ja geometria haettiin rakenteen toimivuuden kautta. Katosrakenteiden tekoa helpotti, että julkisivujen kunto oli huono ja ne piti uusia joka tapauksessa. Tästä syntyi ajatus uusia julkisivut niin, että puurakenne nousee pari metriä aiempaa ylemmäksi, jolloin toimiva katos jää ulkoa päin piiloon, Lintula kertoo.

Vaikka iso linja on säilynyt suunnittelussa, moni asia on toki myös kehittynyt suunnittelun edetessä. Yksi työn aikana tehty ratkaisu oli säilyttää itäkatsomon katoksen tukirakenteet osana uutta kokonaisuutta. Katoksen alapinnan esivalmistettu puurimoitus, jota käytettiin 2005 valmistuneessa katoksessa, sen sijaan korvataan paikalla tehdyllä kivipuurimoituksella, jotta uuden kokonaisuuden paloturvallisuusvaateet täyttyvät ilman tarvetta asentaa kuivasprinkauslaitteistoa katoksiin. Lintulan mukaan kokemukset laitteistosta itäkatsomon katoksessa ohjasivat toteutusta.

Kuva 2: Sisällä uudet katsomokatokset ja uusiutuneet sisätilat luovat kokemuksen, johon sisältyy tuttuutta, turvallisuutta, helppoa liikkuvuutta, lisääntynyttä mukavuutta ja viihtyisyyttä sekä vahva arkkitehtoninen vaikutelma.

Uudistilat irti vanhoista

Uudella Olympiastadionilla tulee olemaan mittavat uudisrakenteet, jotka on tehty käytännössä 1-3 metriä irti vanhoista rakenteista. Lintulan mukaan näin on varmistettu kallion päällä olevissa rakenteissa riittävät suojaetäisyydet mm. perustuksissa. Toki esimerkiksi uusien maan alla olevien pukutilojen ja vanhojen A-osan pukutilojen välillä on yhteys. On tehty tarkkaa työtä, että esimerkiksi hissit ja portaat on saatu mahtumaan ja että vaakayhteydet kentälle ja logistiikkatiloihin on saatu järjestetyksi toimivasti.

- Haasteellisinta oli löytää tilat nykyajan talotekniikalle vanhoista oman aikansa huippusuunnittelun synnyttämistä hoikista betonirakenteista, joissa tilat ovat hyödyntäneet maksimaalisesti rakenteiden väliin jäävät tilat. Olemme etsineet ja ”kenkälusikkaa” käyttäen sijoittaneet talotekniikan tilat korjattaviin osiin. Lisäksi on louhittu mm. tekniikalle lisätilaa kalliosta stadionin alta. Myös uudistilat on tehty aika pitkälle stadionin alla olevaa kalliota louhien. Poikkeuksena ovat C-katsomon alle tehdyt wc-tilat, joiden kohdalla kalliossa oli saven täyttämä kuoppa, Kimmo Lintula käy läpi haasteita.

- Länsipuolelle louhimme mm. saadaksemme tilat sisäpalloilua ajatellen täysimittaisen liikuntahallin tekemiseen. Sen voi jakaa haluttaessa myös kolmeen osaan. Itäpuolelle tulee tiloja, jotka palvelevat yleisöä tapahtumissa ja voimailulajeja niiden välissä. Kentän 400 metrin juoksutunnelin alle tehtiin huoltotunnelit, joissa voi harjoitella kahdella radalla juoksua täyden 400 metrin radan muotoa ja mittaa seuraten, Lintula esittelee tiloja.

Vanhasta stadionista tuttu vuoden 1952 olympialaisiin tehty tulostaulurakenne sekä matkailijoita vuosikymmenet palvellut retkeilymaja häviävät työn aikana. Tulostaulu korvataan katosrakenteissa oleviin kehikkoihin urheilutapahtumien ajaksi kiinnitettävillä tulostauluilla, joita voi hyödyntää myös liikkuvan lähikuvan välittämiseen esimerkiksi yleisurheilun suorituspaikoilta katsomoihin. Tulostaulun kohdalle tulee uusia mm. uusia katsomotiloja sekä uusi logistiikan tarpeisiin tehty pohjoisportti, jota pitkin esimerkiksi konserttien rakentajat saavat viedyksi raskaat kuormansa kenttäalueelle.

- Retkeilymajan idean todettiin olevan nykyoloihin vanhentuneen. Kun jo 1950-luvulla oli keksitty tehdä stadionille toimistotiloja, retkeilymajan tila muuntuu nyt osaksi eri järjestöjen ja yritysten käytössä olevaa toimistomassaa, Lintula selventää.

Kimmo Lintula kiittää stadionhankkeen eri osapuolia siitä, että kaikki ovat puhaltaneet samaan hiillokseen kunnon roihun aikaansaamiseksi. Tätä kautta prosessi ja projekti ovat syttyneet täyteen liekkiin ja lopputulos ainakin tähän asti tehdyn pohjalta näyttää toteutuvan toivotulla tavalla. Kun esimerkiksi juoksuratojen sinänsä standardit täyttävät profiilit todettiin palautteen perusteella nykyjuoksijoiden mielestä epämiellyttäviksi, löytyi lupa saada purkaa osa vanhoista katsomorakenteista IAAF:n ja nykyurheilijoiden toivoman radan tekemiseksi. Samaa asennetta on etenkin FIFAn toiveista lähteneessä katoksen pilarien vähentämisessä.

- Kaikkien halu on ollut pitää stadion kaikkein korkeimman tason urheilutapahtumat mahdollistavana paikkana. Kun kaikille on kerrottu avoimesti, mitä eri osapuolet toivovat ja odottavat, on löydetty eri osapuolia tyydyttävä kokonaisuus, Kimmo Lintula kiittelee mielenkiintoisen ja todella haastavan hankkeen etenemistä. 

Kuvat 3 ja 4: Monitoimiareena on tapahtumien ohella aktiivinen arkitoimintojen keskittymä.

 

Teksti: Arto Rautio Teräsrakenne 3/2018

Arkkitehtikuvat: Työyhteenlliittymä K2S ja NRT