X Sulje

Elämyksiä ja tarinoita 1952 olympialaisista

19. heinäkuuta 2012 tuli kuluneeksi 60v. Helsingin olympialaisten avajaisista stadionilla.

Teemavuoden kunniaksi julkaisemme elämyksiä ja tarinoita olympialaisista ja olympiastadionilta.

 

Olympiastadionin historia

Helsingin XV olympiadin kisat 19.7-3.8.1952

Helsingin Olympiastadion oli valmis vastaanottamaan urheilumaailman valiot kisojen juhlallisissa avajaisissa 19.7.1952. Sinä päivänä satoi vettä taivaan täydeltä mutta arvokasta olympiatunnelmaa se ei kuitenkaan hetkeäkään horjuttanut. Tasavallan presidentti J.K.Paasikivi julisti kisat avatuiksi, 21 kunnialaukausta kajahti ja 2500 kyyhkystä pyrähti lentoon. Olympiasoihdun toi stadionille juoksijakuningas Paavo Nurmi, ylös torniin tulen sytytti Hannes kolehmainen  ja olympiavalan vannoi urheilijoiden puolesta mestarivoimistelija Heikki Savolainen.

Olympiastadionilla huikeita urheilusuorituksia

Olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, jalkapallossa ja ratsastuksessa. Urheilunäytöksiä annettiin käsipallossa ja pesäpallossa. Yleisurheilussa murskattiin maailmanennätys kymmenen kertaa.

Tiukka sadan metrin loppukilpailu

Heinäkuun 21. päivä järjestettiin sadan metrin loppukilpailu, josta tuli huikea draama. Kuusi finaaliin selvinnyttä juoksijaa ylitti maaliviivan saman sekunnin kymmenyksen aikana, eikä neljälle ensimmäiselle saatu aikaeroa lainkaan. Jamaikan Herbert Mckenley ja Yhdysvaltain Lindy Remigino olivat nopeimmat mutta kumpi heistä oli parempi? Tilannetta tutkittiin maalikameran kuvan avulla ja voittajaksi julistettiin Remigino.

Zátopekin huikeat saavutukset

Emil Zátopekin voittokulku alkoi heinäkuun 20. päivä 10 000 metrin juoksussa. Juoksuaika ei alittanut maailmanennätys aikaa, mutta olympiaennätys parani yli neljälläkymmenellä sekunnilla (29.17,0). Suomen uutislehti uutsioi asiasta " ennätysolympialaiset tulossa?". Vitosella Zátopek ei päässyt niin helpolla, kun Ranskan Alain Mimoun jaksoi seurata mestarin kannoilla aivan kalkkiviivalle asti. Samoin Saksan Herbert Schade ja Britannian Chris Chataway juoksivat lähellä. Kun maaliin oli matkaa kolmesataa metriä, Zátopek menetti johtopaikkansa Schadelle ja samalla ohi menivät Mimoun ja Chataway. Viimeisellä loppusuoralla Zátopek riuhtasi itsensä takaisin kärkeen ja samalla Chataway kaatui rytäkässä, myös Mimoun ja Schade joutuivat taipumaan. Asiasta uutisoitiin " Zátopek voitto dramaattisen 5000 metriä". Puhuttavaa tapahtumasta riitti mutta Zátopekin voittokulkua ei pystynyt kukaan pysäyttämään.

Olympialaisissa vietettiin myös Zátopek pariskunnan kultajuhlia, kun Emilin puoliso Dana Zátopkova voitti naisten keihäässä kultaa. Zátopkovan alkuriuhtaisu oli mahtava. Ensimmäinen heitto kantoi huikeat 50,47 olympiaennätyslukemat. Pariskunnalle ripustettiin samana päivänä kaulaan olympialaisten kultamitali.

Muita tarinoita

Ylen suuri haaste

Oy Yleisradio Ab ryhtyi suunnittelemaan vuonna 1947 olympiakesän radiolähetyksiä, kun tieto olympiaisännyydestä varmistui. Ylen lähetykset alkoivat heti olympiavuoden 1952 ensimmäisinä kuukausina. Lähetykset sisälsivät kisavalmisteluja, joita kutsuttiin nimellä "Kisoja odotellessa"-lähetykset. Lähetykset tulivat joka sunnuntai puolentunnin jaksoina aina kisojen kynnykselle asti.

Ylen suomenkieliseksi pääselostajaksi valittiin Pekka Tiilikainen, joka selosti avajaiset, päättäjäiset, yleisurheilun ja uinnin. Selostajille oli rakennettu stadionille avoselostamot, joihin mahtui kolme henkilöä kerrallaan.

Helsingin olympiakisoista Yle lähetti ohjelmaa suomeksi yhteensä 70 tuntia ja 35 minuuttia. Jokainen kisapäivä aloitettiin "Mitä tänään tapahtuu"-lähetyksellä. Päivittäin lähettiin myös kahdesta neljään tuntiin suoraa lähetystä olympialaisista. Olympialaisten kuningaslajin maratonjuoksun selostaminen taisi olla Ylen kunnianhimoisin hanke. Maratonjuoksu selostettiin suorana lähetyksenä alusta loppuun ja selostajia oli yhteensä viisi henkilöä. Kokonaisuudessa Yle onnistui loistavasti Olympiakisojen lähetyksessä. Ulkomaille lähti ohjelmaa yhteensä 640 tuntia ja 1474 lähetystä.

Olympiaveikkaus

Oy Tippatoimisto Ab perustettiin stadionilla heinäkuussa vuonna 1940. Ensimmäisen veikkauskupongin täytettiin Paavo Nurmen toimesta samana vuonna syyskuussa. Ensimmäisenä kohteena oli yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa, jossa veikattiin Suomen ja Ruotsin keskinäisestä paremmuudesta. Suomi hävisi sekä Ruotsille että Saksalle kolmimaaottelussa.

Helsingin olympiakisoissa 1952 veikkaus oli jo vakiintunut. Kisojen avausviikon kohteet olivat pääasiassa jalkapalloa, mutta myös maahockey oli mukana veikkauksessa. Veikkausta mainostettiin nimellä "Olympiaveikkaus".

Kisojen vapaaehtoisena

Vapaaehtoiseksi Helsingin Olympialaisiin haettiin mm. olympia-autoilijoita, joiden tehtävänä oli palvella ulkomaalaisia kisaturisteja omalla autolla pientä päiväpalkkaa vastaa. Päästääkseen autonkuljettajaksi piti ensin läpäistä katutentti. Vain yksi nainen läpäisi tentin ja pääsi autonkuljettajaksi. Autonkuljettajana nainen toimi aluksi muiden tavoin, tarjoten vapaana taksina kyytejä kisavierailijoille. Varsinkin iltaisin työ oli hänestä kuitenkin pelottavaa. Pelostaan nainen ilmoitti autokomppanialle ja hänelle luvattiin järjestää turvallisempi työ.
Loppukisojen ajaksi nainen pääsi Ranskan urheilujohtajien yksityisautonkuljettajaksi. Hyvän ranskankielen taidon johdosta nainen toimi myös kyydittävien tulkkina tarvittaessa mm. Suomen Urheiluliiton kokouksissa.

Coca-Cola saapui Suomeen

Olympiakisojen aikaan maailmankuulu Coca-Cola saapui Suomeen ja juomaa päästiin ensimmäistä kertaa maistamaan maassamme. Pulloja tuotiin 720 000 kpl Ranskasta Pariisin Coca-Cola Export Corporation lahjoittamana. Lahjoituksen tuotto osoitettiin Suomen sotainvalideille ja Kansainväliselle Olympiakomitealle.