Historia

Helsingin Olympiastadionia on kuvattu maailman kauneimmaksi stadioniksi

Suomi oli aktiivisesti mukana kansainvälisessä olympialiikkeessä jo ennen kansakunnan itsenäistymistä vuonna 1917. Suomalaisten erinomaiset urheilumenestykset olympialaisissa 1920-luvulla olivat omiaan kasvattamaan haavetta saada järjestää Olympialaiset Helsingissä. Tätä haavetta ryhtyi toteuttamaan vuonna 1927 perustettu Stadion-säätiö, jonka päätehtäväksi tuli toimia sellaisen stadionin rakennuttamiseksi, että Helsinki voi toimia kesäolympiakisojen isäntäkaupunkina.

Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan. Stadionin rakennustyöt aloitettiin 12.2.1934 ja rakennus vihittiin käyttöön 12.6.1938.

Vihkiäiset ja käyttöönotto 12. kesäkuuta vuonna 1938

"Oli alkusuven sunnuntai 12.6.1938, kello 14.00. SVUL:n ja TUL:n urheilijat marssivat stadionille samaa jalkaa voimistelijamestari Heikki Savolaisen kantaman Suomen lipun jäljessä. Satamääräiset pikkutytöt päästivät ilmapallonsa taivaan tuuleen. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vihki stadionin:

"Kansalaiset! Suomella on nyt merkkipäivä, kun pääkaupunkiimme rakennettu stadion avaa porttinsa suurien isänmaallisten juhlien ja jalon kilvoittelun tyyssijaksi".

Luonnollisesti stadionin vihkiäisissä oli myös liikuntaa. Kaksi vuotta aikaisemmin Berliinin olympialaisista Suomelle kunniaa ja mitaleita voimistelleet miehet taituroivat nojapuilla. Tampereen Yrityksen joukkue otti yleisön sauva- ja vapaaliikevoimistelulla. Yleisurheilussa nähtiin miesten 3000 metrin juoksu ja poikien 8x100 metrin viestijuoksu sekä keihäänheitokilpailu, jonka voitti Matti Järvinen (Keravan Urheilijat) tuloksella 73,39. Jalkapallo-ottelussa ottivat toisistaan mittaa Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton Helsingin piirien joukkueet. Ottelussa ei tehty ainoatakaan maalia. Vihkiäisjuhla päättyi Maamme-lauluun.

Kaiken tämän saattoi sielunsa silmin nähdä myös koko Suomen kansa, kun Yleisradiosta oli kuultavissa kahden tunnin ja neljänkymmenen minuutin suora selostus stadionilta. Paikan päällä stadionilla oli 16 000 henkilöä. Suomen lehdistö ei säästellyt palstojaan selostaessaan seuraavina päivänä tapahtumaa lukijoilleen.

Viehätys uuttaa upeaa urheiluareenaa kohtaan oli suuri. Vihkiäisiä seuranneina kuukausina stadionin juoksuradoilla ja ruohomatolla järjestettiin yli 20 tilaisuutta. Stadion oli saanut tulikasteensa ja selviytynyt siitä kunnialla. 

Valmistumisensa jälkeen stadion on kokenut kahdeksan eri suurta rakennusvaihetta. Merkittävin rakennusvaihe oli koko Olympiastadionin peruskorjaus vuosina 1990-94. Suurimmillaan Olympiastadionin paikkaluku oli vuonna 1952, yli 70 000 paikkaa. Vuonna 2015 katsomopaikkoja oli 39 784, kaikki istumapaikkoja. Stadionrakennuksen pituus on 243 metriä, suurin leveys 159 metriä, tornin korkeus 72 metriä. Koko stadioninalueen suuruus on 4,9 hehtaaria. 

Helsingin olympialaiset 1952

Helsingin Olympiastadion oli valmis vastaanottamaan urheilumaailman valiot XV olympiadin kilpailuiden juhlallisissa avajaisissa 19.7.1952, kun Suomen tasavallan presidentti J.K. Paasikivi julisti kisat avatuiksi. Olympiasoihdun toi stadionille juoksijakuningas Paavo Nurmi ja ylös torniin tulen sytytti Hannes Kolehmainen. Olympiavalan vannoi kisoihin osallistuvien urheilijoiden puolesta mestarivoimistelija Heikki Savolainen. 

Helsingin Olympiastadionin historian merkittävin tapahtuma on ollut XV Olympiadin kisat 19.7.-3.8.1952.

Olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, jalkapallossa ja ratsastuksessa. Urheilunäytöksiä annettiin käsipalloilussa ja pesäpallossa. Kaikki kilpailut synnyttivät sankareita ja suosikkeja, kun mm. yleisurheilussa murskattiin ME kymmenen kertaa. Sunnuntaina 3.8.1952 KOK:n ruotsalainen presidentti Johannes Sigfrid Edström julisti Olympiastadionilla kisat päättyneiksi. Kisojen jälkeen asetettiin Olympiastadionin pääkatsomon taustatilaan marmorinen kunniataulu, johon kaiverrettiin kaikkien niiden urheilijoiden ja joukkueiden (maiden) nimet, jotka palkittiin kultamitalilla XV olympiadin kisoissa Helsingissä 1952.

Olympialaisten avajaisissa saavutettiin stadionin katsojaennätys 70 435 katsojaa ja olympiavuosi on yhä eniten katsojia kerännyt tapahtuma. Koko vuonna 1952 kävi yhteensä 850 000 katsojaa.

Lue lisää elämyksiä ja tarinoita olympialaisista 1952

Lyhennelmä kirjasta: Helsingin olympiastadion, Helge Nygrén 1978