Kansallisaarre pakettiin vuodenvaihteessa

Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen

25.08.2015

 

Yksi eniten mielenkiintoa herättävistä korjausrakennushankkeista lähivuosina on epäilemättä Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus. Hanke on suunniteltu tietomallintamalla, ja rakennustöiden suunnitteluun on käytetty erityistä ohjelmistoa.

Stadion on vielä käytössä vuoden 2015 loppuun, mutta vuodenvaihteessa se suljetaan yleisöltä, urheilijoilta ja tapahtumajärjestäjiltä, ja rakennustyöt alkavat. Olympiastadion on rakennussuojelulain voimin suojeltu kohde, joten Museovirasto on kaikissa vaiheissa mukana peruskorjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Helsingin Olympiastadion valmistui alun perin vuonna 1938, vuoden 1940 olympialaisia varten.  Nämä kisat kisattiin kuitenkin vasta maailmansodan jälkeen vuonna 1952. Näinä stadionin historian alkuvuosina vuoroin rakennettiin lisää katsomopaikkoja ja vuoroin niitä purettiin. Historian aikana muutoksia on tehty paljon. Olympiastadion kuuluu Suomen modernin rakennustaiteen helmiin.

Olympiastadionilla vierailee vuosittain noin 600 000 henkeä eri tapahtumissa, ja stadion on yli 200 henkilön työpaikka.

Nyt alkava perusteellinen perusparannus valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2019. Hankkeen laajuus on yli 400 brm2, ja lähes puolet tiloista on uusia. Kenttäalueet ja juoksuradat uudistetaan, kaikki katsomonosat katetaan ja istuimet uusitaan. Poistumista katsomoista sujuvoitetaan. Katsomopaikkoja stadionille tulee perusparannuksen jälkeen 35 000 – 36 000. Valtio ja Helsingin kaupunki puolittavat noin 200 miljoonan euron hankkeen kustannukset. Hankkeen tilaaja on Stadion-säätiö ja rakennuttaja HKR-Rakennuttaja.

 

Korjaukselle on välitön tarve

Vuosina 2009-2010 kiinteistössä suoritettiin perusteellinen kuntotutkimus, jonka tulokset kertoivat , että Olympiastadionin pikainen ja täydellinen perusparannus on välttämätön. Rungon kantavat betonirakenteet ovat pääosin kunnossa ja betonikorjausmenetelmin kunnostettavissa. Täydentävät rungon rakennusosat, kuten esimerkiksi ala-, väli- ja yläpohjat ja julkisivut sen sijaan vaativat välittömiä toimenpiteitä. Talotekniikka kaipaa myös uusimista. Suurimmat toiminnalliset puutteet ovat yleisöturvallisuudessa ja -palveluissa sekä tapahtumalogistiikassa.

Tietoa Finland Oy laati kohteesta investointimallin. Koko rakennus laserkeilattiin ja mallinnettiin, ja tuloksena saatiin mittatarkat mallit, jotka ovat olleet suureksi avuksi jatkosuunnittelussa. Arkkitehteja hankkeessa oli useita, muun muassa suojelukohteisiin erikoistunut Wessel de Jonge Hollannista.

Sweco vastaa stadionin peruskorjauksen ja laajennusosien rakennesuunnittelusta. ”Tarkoitus on säilyttää stadionin nykyinen interiööri, avaruus ja tilavaikutelma mahdollisimman hyvin”, kertoo toimialajohtaja Jaakko Yli-Säntti Swecolta. Sekä uudisosat että vanhat rakenteet on mallinnettu kauttaaltaan. ”Tietomalleista on hyötyä erityisesti ongelmakohtien tarkastelussa, ja ilman tietomalleja prosessi olisi selvästi hitaampi”, toteaa Yli-Säntti.

Swecolla on pitkä kokemus ja paljon asiantuntemusta mallintamisesta ja Tekla Structuresista, ja tässäkin kohteessa tälle kokemukselle tuli hyvää käyttöä.

 

Uutta tilaa maan alle

Rakentaminen alkaa vuoden 2016 alussa kaivutöillä. Maan alle tulee lähes 20 000 m2 uutta liikunta- ja logistiikkatilaa, mm. lähetysautojen pysäköintitilat suurten yleisötapahtumien ajaksi. Nykyisin lähetysautoja joudutaan seisottamaan yleisön reittejä tukkimassa pohjoiskaarteen takana. Stadion tyhjennetään täysin nykyisistä toiminnoista rakentamisen ajaksi, myös toimistot ja urheilumuseo saavat väistää.

Suunnittelu on tällä hetkellä kiivaassa käynnissä, ja suunnitteluosapuolet tapaavat toisiaan säännöllisesti suunnittelukokouksissa. ”Yhteistyö on sujunut hyvin kaikkien osapuolten kesken. On pystytty luomaan yhdessä tekemisen kulttuuri, josta on hyötyä hankkeelle”, toteaa Yli-Säntti.

Useita vuosia kestävissä projekteissa tietomallinnuksen merkitys korostuu. Suunnitelmat päivittyvät useaan kertaan, ja tällöin joudutaan ottamaan huomioon miten yhden osa-alueen muutokset vaikuttavat muuhun tekniikkaan, arkkitehdin ratkaisuihin ja kiinteistön tulevaan käyttöön. Kun tietomallinnus on tehty oikein, muutoksen ja esimerkiksi niihin sitoutuvien taloteknisten järjestelmien ja laitteiden määrät ovat paremmin hallittavissa.

Hankkeelle ei ole vielä valittu varsinaisen rakentamisen toteuttajia, mutta tietomalli tulee olemaan myös työmaan säännöllisessä käytössä.  Sen verran haastavasta kohteesta on kysymys, ja sen verran alkaa suomalaisilla rakentajilla olla hyviä kokemuksia mallien hyödyllisyydestä.

Teksti: Kirsti Porko

Artikkeli julkaistu Suunta 2015 -lehdessä

Kuva: Sweco