Olympiastadionin uudistaminen

Kysymyksiä ja vastauksia

10.01.2017

Olympiastadion on vuonna 2006 rakennussuojelulailla suojeltu rakennus, johon ollaan tekemässä mittavia perusparannuksia, muutoksia ja uudisrakentamista. Rakennus oli jo viimeisinä toimintavuosina monin osin käyttöikänsä päässä ja tarveselvityksen mukaan koko Olympiastadion olisi ollut käyttöikänsä päässä viimeistään vuonna 2020 ellei välittömiä parannuksia tultaisi toteuttamaan. Uudistamishanke perustuu vuonna 2010 valmistuneeseen kuntotutkimukseen, rakennushistorialliseen selvitykseen, Stadion-säätiön tulevaisuustyöhön, paikalla tehtyihin inventointeihin, kiinteistön 3D-mallinnukseen, laajoihin rakennetutkimuksiin ja -avauksiin, geotutkimuksiin sekä stadionin sidosryhmien kuulemisiin. Vuonna 2014 valmistunut hankesuunnitelma kustannusarvioineen on laadittu yhteisesti maamme johtavien rakennusalan toimijoiden kanssa. 

Mikä tekee Olympiastadionin perusparannuksesta ja uudistamisesta poikkeavan ja haastavan?

Jotta Olympiastadion saadaan tiloiltaan ja toiminnoiltaan muutettua monitoimistadioniksi nykyvaatimuksiin, tarvitaan näille tavoitteille lisää tilaa. Jotta suojelulliset ja kaupunkikuvalliset lupaehdot täytetään, sijoitetaan kaikki uudisrakentamisen (n. 20 000 tilaneliötä) näkymättömiin maan alle. Tämän vuoksi länsipihalta, pohjoispäädystä, kentältä ja kulkureittien alituksista joudutaan louhimaan n. 150 000 m3 kalliota. Louhintaa suoritetaan parhaillaan suojeltujen ja vuonna 1938 valmistuneiden alkuperäisten "säästöbetonirakenteiden" lähistöllä, myös A-katsomon betonirakenteinen katos on erityisen suojeltu ja arvokas. Louhintatyö, alitustunnelit, työnaikaiset tuennat ja betonoinnit ovat erittäin vaativaa insinöörirakentamista, joka työllistää tällä hetkellä useita suomalaisia maa- ja kalliorakentamisen osaajia. Hankkeen kokonaislaajuus kenttä ja katsomoalueet mukaan lukien on mittavat 90 000 neliötä. 

Stadionin torni on perustettu vuonna 1938 valmistuessaan n. 2,5 metrin syvyiseen louhittuun kuoppaan. Tulevat maanalaiset tapahtumatoiminnan vaatimat lisätilat ja liikuntaosan tilat rajautuvat lähimmillään noin 4 metrin päähän tornin perustuksista. Alimmillaan louhinnan pohja ulottuu paikoin yli 10 metriä nykyisen tornin perustusten alapuolelle. Kalliotekniikan uranuurtajan tiedon mukaan Suomessa ei ole koskaan louhittu niin korkean ja hoikan rakenteen tai rakennuksen vieressä vastaavassa laajuudessa, kuin Stadionin tornin juuressa töitä tehdään tällä hetkellä. Suomalaiset normit eivät tunne tähän sovellettavaa tärinän raja-arvoa, vaan louhinta joudutaan suorittamaan kokemus- ja tutkimusperäisesti saksalaista DIN-normia noudattaen sekä Simon tuulivoimalan läheisyydessä tehtyjä louhinta-arvoja soveltaen. Kysymyksessä on kuitenkin yksi Suomen tunnetuimmista maamerkeistä ja se sijaitsee Helsingin keskusta-alueella.

Betonirakenteiden vahvistamiset ts. mantteloinnit ovat suuruus- ja vaikeusasteiltaan poikkeuksellisen haastavia. Suomessa ei ole koskaan tehty vastaavaa.

Vuonna 2005 valmistunut D-katsomon katos voitti vuoden teräsrakennepalkinnon. Nyt tehtävät katoslaajennukset ovat maailmanluokan teräsrakenteita niin toteutukseltaan kuin arkkitehtuuriltaan, myös alapintojen puuverhoilu hakee vertaistaan.

Suomalainen rakennushistoria on kovin ohut ja rakennussuojelukohteita on Museoviraston listan mukaan alle 300 kappaletta. Suurin osa kohteista on pieniä ja ne edustavat joko taloja tai kartanoita. Tunnetuimmat ja tai suuret kohteet ovat työn alla tai ne ovat juuri peruskorjattu. Tällaisia ovat Presidentin linna, Eduskuntatalo, Lasipalatsi ja Finlandia-talo. Olympiastadion on kaikelle kansalle avoin ja on hyvin epätodennäköistä, että Suomessa tulee peruskorjaukseen yhtä haastavaa vastaavan kokoluokan hanketta seuraavaan 50-100 vuoteen.

Miksi stadionin katsomoiden katokset on tavoitteena toteuttaa siten, että katsomoon tulevia pilareita on mahdollisimman vähän?

Stadion perusparannuksella pyritään siihen, että uudistettu Olympiastadion palvelee parhaalla mahdollisella tavalla suurta yleisöä ja on mahdollisimman esteetön niin näköyhteyksien kuin kulkuväylien osalta. Lisäksi eri stadionin käyttäjäryhmätahojen ja tapahtumajärjestäjien kanssa on pyritty siihen, että Olympiastadion on mahdollisimman monikäyttöinen ja sen on valmistuessaan mahdollisuus toimia arvokisojen tai -pelien päänäyttämönä. Myös UEFA:n stadioneille asettama kapasiteettivaatimus edellytti katsomoiden kattamista siten, että pilarimäärä on mahdollisimman vähäinen.  

Millaisia vaikutuksia mahdollisimman vähäisellä pilareiden määrällä on rakentamiseen?

Pilareiden mahdollisimman vähäinen määrä on aiheuttanut suuria rakenteellisia haasteita, kun uusien katosten rakenteelliset kuormat siirtyvät teräslaakerein nykyisen rakennuksen julkisivuissa ja yleisögallerioissa näkyville aiemmin rakennetuille betonisille kehäpilareille. Uusista kuormista johtuen kehäpilarit vaativat vahvistamista ja uusia jäykistäviä rakenteita. Näiden rakenteiden toteutettavuutta on selvitetty em. koekorjauksilla. Pilareiden välinen etäisyys ja teräsrakenteisten niskaristikkojen jänneväli on noin 40 metriä. Pilarirakenteissa kuormitukset ovat kaksinkertaiset verrattuna vaihtoehtoon, jos pilareiden määrä katsomoissa olisi suurempi. Mainittakoon, että D-katsomon 2005 valmistuneessa katoksessa on 7 pilaria ja niiden keskinäinen etäisyys n. 13m.

Nyt suunnitelmassa olevien mahdollisimman suurien pilarivälien vuoksi niskaristikoiden koko on niin suuri, että katosten yläpuoli tulee muuttaa kuperaksi, jolloin myös D-katsomon katoksen yläosa joudutaan purkamaan ja modifioimaan teräsrakenteiden osalta uusien etelä- ja pohjoiskatsomokatosten muotoon. Kokonaisuudessaan tavoitteena on tehdä yhtenäinen monoliittinen katosrakenne, joka kiertää B-, CD- ja EF-osan katsomomaljan siten, että se on irrotettu vanhasta A-katsomon katoksesta ja selostamosta. Takareunastaan katos on kiinnitetty vanhoihin julkisivussa näkyviin kehäpilareihin noin 4 metrin välein ja näkyvältä katsomo-osalta katos tukeutuu 7 vanhaan ja 11 uuteen pilariin. Etelä- ja pohjoiskaarteiden teräsrakenteiden painot ovat suuruusluokkaa n. 1 500 000 kg/pääty. Lisäksi kuormituksia lisäävät vesikatteiden, verhoilujen, kulkusiltojen, ripustusten sekä valaisimien ja kaiutinjärjestelmien omapainot. Teräspilareille tulevat kuormitukset ovat verrattavissa suurien siltojen tukikuormiin. Tuulesta ja lumesta aiheutuvat hyötykuomat ovat tuulitunnelikokeilla testatut ja niillä on merkittävät vaikutukset rakenteisiin ja niiden värähtelyihin.

Miten vähäinen pilareiden määrä vaikuttaa olemassa oleviin rakenteisiin?

Olympiastadion ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1938 ja toisen vaiheen etelä- ja pohjoiskaarteen betonirakenteiset katsomot valmistuivat 1952 pidettyihin olympialasiin mennessä. Tällöin rakenteisiin ei osattu varautua niin, että vuosina 2018 - 2019 Olympiastadion tultaisiin kattamaan katoksilla. Yläreunoilla uudet katoskuormat siirtyvät julkisivussa näkyville kehäpilareille sekä katsomon teräspilareilta kuormat siirtyvät vanhoille betonirakenteille. Näistä uusista kuormituksista aiheutuu rakenteille todella työläitä ja haastavia vahvistamisia, jotka ovat Museoviraston kanssa yhteisesti sovittu ja hyväksytetty. Rakenteet vahvistetaan mantteloimalla, joka tarkoittaa sitä, että:

- vanha betonirakenne palkki tai pilari karhennetaan piikkaamalla,

- asennetaan kemiallisin ankkurein ja läpiporauksin uusia tartuntatappeja ja

- vanha rakenne raudoitetaan ja betonoidaan uudella yli 10 cm:n paksuisella kuorella.

Mantteloitavia kehärakenteita on urakassa yli 50 kappaletta. HKR-rakennuttaja on teettänyt kevään ja kesän aikana koemanttelointityön, jonka tarkoituksena oli selvittää ennakoivasti rakennustekniseen projektinjohtourakkaan sisällytettävän tahdistavan perusparannustyövaiheen toteutettavuus, kesto ja mahdolliset työhön sisältyvät riskit, innovaatiot ja vaihtoehtoiset toteutustavat. Työ onnistui ja toteutustapoja onnistuttiin kehittämään alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Toteuttajilta sekä rakennusurakan tarjoajilta saatiin tietoa ja palautetta, että vastaavanlaista työtä ei ole Suomessa vastaavassa laajuudessa koskaan tehty.

Kuinka rakennusmarkkinoiden tilanne vaikuttaa Olympiastadionin uudistamiseen?

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun markkinatilanne on ylikuumentunut. Päällekkäisiä suuria työmaita on käynnissä useita kuten: Tripla, Redi, Keskustakirjasto, Eduskuntatalo, Lasipalatsi, Lasten sairaala, Kaupunginteatteri, hotellihankkeita, Myllypuron campus jne. Tällä hetkellä on monin paikoin resurssipulaa ja se nostaa rakennuskustannuksia ja indeksiä.