Stadion talviurheilun näyttämönä

Moninaista toimintaa 1940-luvulta asti

10.02.2015

Olympiastadionin talvikäyttö tuo ensimmäisenä mieleen kolme Jokerien ja HIFK:n 2010-luvulla pelaamaa jääkiekon Talviklassikko-ottelua. Eniten talviurheilua on kuitenkin nähty stadionilla sen historian alkutaipaleella.

Ensimmäiset jäälajien tapahtumat 1940-luvulla

Jääpalloilijat ja pikaluistelijat käyttivät stadionia talvisin vuosina 1941–1964, mikäli sääolot sen suinkin sallivat. Kenttä-alue ja juoksuradat jäädytettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1940 jääpalloilijoiden ja pikaluistelijoiden käyttöön. Stadionilla pelattiin säännöllisesti jääpallomaaotteluja, joista ensimmäisessä helmikuussa 1941 Suomi voitti Ruotsin maalein 5–3.

Stadionia kokeiltiin tuoreeltaan myös kiekkoareenana. Ruotsi otti 1941 leikitellen voiton Suomesta maalein 11–0. Ottelun seuraamista helpotti se, että pelialue sijaitsi lähellä pääkatsomoa. Mikään yleisömenestys illalla ”valonheittäjien” loisteessa pelattu ottelu ei ollut, vaikka sotainvalidit saivat tulla katsomaan peliä ilmaiseksi ja sotilaat sekä lapset ”pilkkahinnalla”. Peliä seurasi 1 182 katsojaa.

EM- ja MM-kilpailuiden näyttämönä

Pikaluistelun miesten maailmanmestaruuksista on kilpailtu stadionilla neljästi vuosina 1948, 1953, 1958 ja 1964. Lajin EM-kisat käytiin stadionilla 1950, 1956 ja 1961. Luonnonjäiden aikakaudella kisaisännyys osui usein Suomelle, jonka luisteluperinteet olivat vahvat. Kolmet ensimmäiset stadionilla käydyt pikaluistelun MM-kisat olivat suuria yleisötapahtumia. Kaksipäiväisiä kisoja seurasi yhteensä 27 000–29 000 katsojaa. Vuonna 1953 paikalla olivat muun muassa suojelijaksi lupautunut eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm ja pääministeri Urho Kekkonen, joka äimisteli neuvostoliittolaisten luistelijoiden vahvaa panosta. Uuden urheilumahdin luistelijat ottivat kaksoisvoiton ja Oleg Gontsharenko voitti ensimmäisenä neuvostoliittolaisena pikaluistelun maailmanmestaruuden.

Vuoden 1964 pikaluistelun MM-kisat kiinnostivat penkkiurheilijoita huomattavasti vähemmän. Väkeä tuli katsomoon runsaat kymmenentuhatta. Kisoihin antoi dramatiikkaa neljän luistelijan kaatuminen 500 metrillä, mikä sai epäilemään radan kuntoa.  Jäässä ei ollut sinänsä vikaa, vaikka Töölönlahden rannalla Kansallisoopperan paikalla sijainnut Sokeritehdas puski ilmoille nokea, joka likasi jäätä ja katsomoita ensimmäisenä kilpailupäivänä lauantaina.

Jääpallon ensimmäiset MM-kisat pelattiin olympiastadionilla helmi-maaliskuun vaihteessa 1957. Neuvostoliitto oli vahvin, Suomi ylsi toiseksi ja Ruotsi sijoittui kolmanneksi. Urheilulehden mukaan ”paras jäi viimeiseksi” kolmen maan turnauksessa. Neuvostoliitto hallitsi loppuottelua Suomea vastaan täysin ja voitti 7–1. Suomi–Ruotsi-ottelu jäi isäntämaan televisiohistoriaan ensimmäisen Suomessa toteutetun suoran lähetyksen ansiosta. Televisiosta Suomen voittoon 4–3 päättyneen ottelun näki muutama sata katsojaa. Stadionin lehtereillä peliä seurasi jääpallomaaotteluiden ennätysyleisö, 15 000 katsojaa.

Hiljaiset talvivuodet ja talvitapahtumien uusi tuleminen

Stadionin käyttö talviurheilupaikkana päättyi vuonna 1964 käytännössä kokonaan pariksi vuosikymmeneksi. Stadionsäätiö suunnitteli tosin 1960-luvun puolivälissä tekojään rakentamista, mutta luopui kaavailuista. Talviurheilu palasi stadionille, kun Ampumahiihtoliitto järjesti 25-vuotisjuhlansa kunniaksi maaliskuussa 1985 kansainvälisen viestikisan Olympiastadionilla ja sen ympäristössä. Ampumapaikka sijaitsi stadionilla, minkä mahdollisti lajissa käytetyn aseen vaihtuminen pienoiskivääriin 1970-luvun lopussa. Maksaneita katsojia tuli vain 540. Osasyynä oli se, että lupa-asiat ratkesivat vasta kolme päivää ennen kilpailua, joten liitto ei voinut markkinoida tapahtumaa kunnolla.

Jääkiekkoilijat palasivat Olympiastadionille 2010-luvulla. Pohjoisamerikkalaisten stadionpelien innoittamana pelatut ulkoilmaottelut saivat katsojamassat liikkeelle. Vuonna 2011 käyty HIFK:n ja Jokerien välinen paikallispeli nimettiin Talviklassikoksi jo ennen kuin kiekko putosi jäähän. Ensimmäinen kohtaaminen muodostui yleisömenestykseksi: peliä seurasi 36 644 katsojaa. Seuraavana vuonna väkeä oli liki yhtä paljon, vaikka pakkasta oli 16 astetta. Kolmas Talviklassikko kevättalvella 2014 keräsi 20 000 katsojaa. HIFK voitti kaikki kolme ottelua.

Helmikuussa 2012 myös stadionin historian toinen jääkiekkomaaottelu, jossa Suomi kohtasi Venäjän. Suomi hävisi pelin maalein 0–2, eikä Jääkiekkoliitto ollut täysin tyytyväinen ottelun saavuttamaan suosioonkaan. Katsojia oli 20 000, mutta liitto oli odottanut enemmän väkeä etenkin Venäjältä. Talviklassikkojen yhteydessä on stadionilla järjestetty myös yleisöluistelua kaupunkilaisille ja vierailijoille. 

Teksti: Jouko Kokkonen

Linkkejä: Pikaluistelun MM-kilpailut 1948 Ylen Elävässä arkistossa

 

Jääkenttä stadionilla vuonna 1941.

Kuva: Stadion-säätiö

 

Lähteitä:

 

Suomen Urheilulehden jutut jääkiekon Suomi–Ruotsi-maaottelusta 1941, pikaluistelun MM-kisoista 1948, 1953, 1958 ja 1964 sekä jääpallon MM-kisoista 1957. Ampumahiihtolehti 3 / 1985. Urheilulehti 10 / 1985. Tero Hakola, Jääkiekkoliitto pettyi talviklassikkoon, Helsingin Sanomat 13.3.2012. Helge Nygrén, Helsingin olympaistadion. Stadionsäätiö 1978. Voitto Raatikainen–Satu Lipponen–Pertti Suvanto–Riitta Vihavainen. Meidän kaikkien Stadion. WSOY 1994.