Stadionin historia -

suuria elämyksiä

Helsingin Olympiastadionia on kuvattu maailman kauneimmaksi stadioniksi.

Suomi oli aktiivisesti mukana kansainvälisessä olympialiikkeessä jo ennen kansakunnan itsenäistymistä vuonna 1917. Suomalaisten erinomaiset urheilumenestykset olympialaisissa 1920-luvulla olivat omiaan kasvattamaan haavetta saada järjestää Olympialaiset Helsingissä. Tätä haavetta ryhtyi toteuttamaan vuonna 1927 perustettu Stadion-säätiö, jonka päätehtäväksi tuli toimia sellaisen stadionin rakennuttamiseksi, että Helsinki voi toimia kesäolympiakisojen isäntäkaupunkina.

Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan. Stadionin rakennustyöt aloitettiin 12.2.1934 ja rakennus vihittiin käyttöön 12.6.1938.

 

Vihkiäiset ja käyttöönotto 12. kesäkuuta vuonna 1938

"Oli alkusuven sunnuntai 12.6.1938, kello 14.00. SVUL:n ja TUL:n urheilijat marssivat stadionille samaa jalkaa voimistelijamestari Heikki Savolaisen kantaman Suomen lipun jäljessä. Satamääräiset pikkutytöt päästivät ilmapallonsa taivaan tuuleen. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vihki stadionin:
 

"Kansalaiset! Suomella on nyt merkkipäivä, kun pääkaupunkiimme rakennettu stadion avaa porttinsa suurien isänmaallisten juhlien ja jalon kilvoittelun tyyssijaksi".

 

Luonnollisesti stadionin vihkiäisissä oli myös liikuntaa. Kaksi vuotta aikaisemmin Berliinin olympialaisista Suomelle kunniaa ja mitaleita voimistelleet miehet taituroivat nojapuilla. Tampereen Yrityksen joukkue otti yleisön sauva- ja vapaaliikevoimistelulla. Yleisurheilussa nähtiin miesten 3000 metrin juoksu ja poikien 8x100 metrin viestijuoksu sekä keihäänheittokilpailu, jonka voitti Matti Järvinen (Keravan Urheilijat) tuloksella 73,39. Jalkapallo-ottelussa ottivat toisistaan mittaa Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton Helsingin piirien joukkueet. Ottelussa ei tehty ainoatakaan maalia. Vihkiäisjuhla päättyi Maamme-lauluun.

Kaiken tämän saattoi sielunsa silmin nähdä myös koko Suomen kansa, kun Yleisradiosta oli kuultavissa kahden tunnin ja neljänkymmenen minuutin suora selostus stadionilta. Paikan päällä stadionilla oli 16 000 henkilöä. Suomen lehdistö ei säästellyt palstojaan selostaessaan seuraavina päivänä tapahtumaa lukijoilleen.

Viehätys uuttaa upeaa urheiluareenaa kohtaan oli suuri. Vihkiäisiä seuranneina kuukausina stadionin juoksuradoilla ja ruohomatolla järjestettiin yli 20 tilaisuutta. Stadion oli saanut tulikasteensa ja selviytynyt siitä kunnialla. 

Valmistumisensa jälkeen stadion on kokenut kahdeksan eri suurta rakennusvaihetta. Merkittävin rakennusvaihe oli koko Olympiastadionin peruskorjaus vuosina 1990-94. Suurimmillaan Olympiastadionin paikkaluku oli vuonna 1952, yli 70 000 paikkaa. Vuonna 2015 katsomopaikkoja oli 39 784, kaikki istumapaikkoja. Stadionrakennuksen pituus on 243 metriä, suurin leveys 159 metriä, tornin korkeus 72 metriä. Koko stadioninalueen suuruus on 4,9 hehtaaria. 

 

Helsingin olympialaiset 1952

Helsingin Olympiastadion oli valmis vastaanottamaan urheilumaailman valiot XV olympiadin kilpailuiden juhlallisissa avajaisissa 19.7.1952, kun Suomen tasavallan presidentti J.K. Paasikivi julisti kisat avatuiksi. Olympiasoihdun toi stadionille juoksijakuningas Paavo Nurmi ja ylös torniin tulen sytytti Hannes Kolehmainen. Olympiavalan vannoi kisoihin osallistuvien urheilijoiden puolesta mestarivoimistelija Heikki Savolainen. 

 

Helsingin Olympiastadionin historian merkittävin tapahtuma on ollut XV Olympiadin kisat 19.7.-3.8.1952.

 

Olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, jalkapallossa ja ratsastuksessa. Urheilunäytöksiä annettiin käsipalloilussa ja pesäpallossa. Kaikki kilpailut synnyttivät sankareita ja suosikkeja, kun mm. yleisurheilussa murskattiin ME kymmenen kertaa. Sunnuntaina 3.8.1952 KOK:n ruotsalainen presidentti Johannes Sigfrid Edström julisti Olympiastadionilla kisat päättyneiksi. Kisojen jälkeen asetettiin Olympiastadionin pääkatsomon taustatilaan marmorinen kunniataulu, johon kaiverrettiin kaikkien niiden urheilijoiden ja joukkueiden (maiden) nimet, jotka palkittiin kultamitalilla XV olympiadin kisoissa Helsingissä 1952.

Olympialaisten avajaisissa saavutettiin stadionin katsojaennätys 70 435 katsojaa ja olympiavuosi on yhä eniten katsojia kerännyt tapahtuma. Koko vuonna 1952 kävi yhteensä 850 000 katsojaa.

Lyhennelmä kirjasta: Helsingin olympiastadion, Helge Nygrén 1978

1934 Rakentaminen käynnistyy
1934
Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittavat Helsingin Stadionin arkkitehtikilpailun teoksellaan “1500”. Myös neljä muuta työtä lunastettiin. 12.2.1934 kaadettiin ensimmäinen puu ja iskettiin jäiseen tantereeseen ensimmäinen kanki ja lapio. Stadionin rakentaminen oli käynnistynyt.
Kuvituskuva vuodelta 1934 Yrjö Lindgrenistä ja Toivo Jäntistä Olympiastadionin pienoismallin kanssa
1940 Peruutus
1940
20.3.1940 Helsinki luopuu kisajärjestelyistä Euroopassa vallinneen sotatilan, Talvisodan aiheuttaman keskeytyksen ja sodan aiheuttaman synkistyneen taloustilanteen johdosta. Kuukautta myöhemmin KOK peruuttaa vuoden 1940 olympiakisat kokonaan.
Kuvituskuva 1940 talvisodasta, kun Helsinki joutui luopumaan kisajärjestelyistä
1947 Kisat myönnetään
1947
21.6.1947 Tukholmassa pidetty KOK:n kongressi myöntää Helsingille XII olympiakisat. Taakse jäävät Amsterdam, Chicago, Detroit, Los Angeles, Minneapolis sekä Philadelphia.
Kuvituskuva Tukhlomasta 1947 kun kongressi myöntää kisaisännyyden Helsingille
1952 Olympialaiset
1952
XV Olympiadin kisat 19.7-3.8.1952. Kisojen avajaiset olivat 19. heinäkuuta. Olympiatulen sytyttivät Paavo Nurmi (stadionille) ja Hannes Kolehmainen (stadionin torniin). Olympialaisten avajaisissa saavutettiin stadionin katsojaennätys 70 435 katsojaa. Kisojen ikimuistoisin tapaus soihdunkantajan Paavo Nurmen lisäksi on kentälle rynnännyt Rauhanenkeli. Valkopukuinen nainen juoksee ja pääsee puhujakorokkeelle asti. Hänen tarkoituksenaan on levittää maailmalle omaa rauhansanomaansa.
Kuvituskuva vuoden 1952 Helsingin Olympialaisista Rauhanenkelin juoksusta
1952 Zatopekit
1952
24.7.1952 Olympiastadionilla tehdään historiaa. Maailman paras kestävyysjuoksija, “Satupekka” Emil Zatopek voittaa kisojen kolmesta (10 000 m, 5000 m, maraton) kultamitalistaan keskimmäisen. Hän antaa kultamitalin onnenamuletiksi vaimolleen Dana Zatopkovalle. Tuntia myöhemmin Zatopkova voittaa kultaa keihäänheitossa tuloksella 50,47.
Kuvituskuva vuoden 1952 Olympialaisista Emil Zatopekista ja Dana Zatopkovasta
1957 Jääpallon MM
1957
28.2.1957 Olympiastadionilla pelataan kaikkien aikojen ensimmäiset jääpallon MM-kisat. Norjan jäätyä pois kulta ratkaistaan kolmen maan kesken. Neuvostoliitto on vahvin; mutta historiallisen avausottelun 4-3-voiton myötä Suomi vie hopeaa läntisten veljiemme nenän edestä.
Kuvituskuva vuoden 1957 jääpallon MM-kisoista  Olympiastadionilla
1962 Musta nukuttaja
1962
17.8.1962 Elokuussa -62 nähtiin Stadikalla Pohjoismaiden ensimmäinen MM-nyrkkeilyottelu. Siinä kohtaavat höyhensarjan maailmanmestari Davey Moore ja härmäläinen haastaja Olli Mäki. “Musta nukuttaja” on liikaa maanmiehellemme ja Mäen pudottua kolmannen kerran kanveesiin tuomari lopettaa ottelun toisessa erässä. Paikalla on 24 000 katsojaa.
Kuvituskuva vuoden 1969 Pohjoismaiden ensimmäisestä MM-nyrkkeilyottelusta Helsingin Olympiastadionilla
1970 Stones
1970
2.9.1970 Rolling Stones saapuu esiintymään Suomen ensimmäiseen stadionkonserttiin. Kuullaan 15 biisiä; Jumpin’ Jack Flashilla aloitetaan ja Street Fighting Maniin lopetetaan. Yleisömäärä 5000 on pettymys - 20 markan lippuhinta on karkottanut monet.
Rolling Stones kuvituskuva
1971 Julma-Juha tulee
1971
10.8.1971 Suomi saa ensimmäistä kertaa sitten olympialaisten järjestääkseen yleisurheilun arvokisat. EM-kisojen kohokohta suomalaisittain nähdään heti ensimmäisenä päivänä. Juha Väätäinen voittaa ensimmäisen kahdesta kullastaan 10 000 metrin juoksussa. Yleisön pauhun sanottiin kuuluneen Oulunkylään asti.
Kuvituskuva Julma-Juhasta ohittamassa maaliviivan vuoden 1971 yleisurheilun Em-kisoissa Helsingin Olympiastadionilla
1974 Taistoon
1974
Suomen Kommunistinen Puolue viettää julkisen toimintansa 30-vuotisjuhlia. Paikalla on noin 30-40 000 innokasta, joista monilla päällään taistolaisten Sosialistisen Opiskelijaliiton komiat siniset paidat. Loput taas olivat vetäneet enemmistöläisten räväkän punaisen paidan niskaan. Sopuisaa siis ei silloin(kaan) äärivasemmalla ollut.
Kuvituskuva Suomen Kommunistisen Puolueen 30-vuotisjuhlista
1983 Tiiiinaaaaaa
1983
13.8.1983 Kautta aikain ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat pidetään Stadikalla. Suomalaisittain kohokohta saadaan toiseksi viimeisenä päivänä lauantaina, jolloin Ilse Kristiina “Tiina” Lillak tempaisee keihäässä viimeisellään voittoheiton 70,82 ja lähtee hurmiolliseen voitonjuoksuun.
Kuvituskuva vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisoista Olympiastadionilla, kun Tiina Lillak voittaa keihäänheitossa kultaa
1986 Lumisin ottelu koskaan
1986
19.3.1986 Suomalaisjoukkueista lähimpänä Euroopan cupin (nykyisin Mestarien liiga) kärkeä on ollut Kuusysi, joka kohtasi lumisella stadionilla Steaua Bukarestin cupin puolivälierässä. 32 000 katsojan pettymykseksi Steauan voittomaali syntyi 4 minuuttia ennen loppua ja jatkoi matkaansa koko Euroopan cupin voittajaksi.
Kuvituskuva vuoden 1986 Euroopan cupin ottelu Steaua Bukarestia vastaan Olympiastadionilla
1987 Billy Graham
1987
26.8.1987 Stadionille saapui todellinen supertähti suoraan Amerikasta – Billy Graham. Graham nousi lavalle ja saarnasi kuutena elokuisena iltana. Graham kertoi ja julisti kristinuskosta tavalla, jota täällä ei oltu ennen kuultu.
Billy Graham kuvituskuva Olympiastadionilla
1989 Gullit esiin
1989
31.5.1989 Edellisen vuoden Euroopan mestari Hollanti saapui tähtineen (Ruud Gullit, Marco van Basten) kaatamaan Suomea MM-karsintaotteluun. Syntyy vieläkin voimassa oleva maajoukkueen yleisöennätys: 46 217 katsojaa. Suomi taistelee komeasti, mutta ottelun loppuhetkillä (87. minuutilla) kovempi maa rankaisee ja 0-1 tappio oli tosi.
Kuvituskuva Ruud Gullit vuoden 1989 Olympiastadionilla pidetystä MM-karsinataottelusta Suomi vs. Hollanti
1992 Tunnel of Love
1992
22 vuotta on kulunut siitä, kun Olympiastadionilla viimeksi rokki raikasi. Vanha huivipää Mark Knopfler tanssittaa 4.8.1992 Dire Straitseineen koko Stadikan hurmioon. Swingin sulttaanit aloittavat uuden aikakauden suomalaisissa stadionkonserteissa.
Kuvituskuva vuodelta 1992 Dire Straitsenin Olympiastadionin konsertista
1994 Essayah
1994
9.8.1994 Suomi saa toisen kerran yleisurheilun EM-kisat ja pysyy edelleen kultakannassa. Keikkuva lanne tuo tällä kertaa kultamitalin - Sari Essayah on vahvin naisten kävelyssä. Valmentajanaan Essayahilla on edellinen Helsingin kultamitalisti Juha Väätäinen.
Kuvituskuva vuoden 1994 kävelyn EM-mitalistista Sari Essayahsta
1997 Popin kuningas
1997
24.7.1997 Ensimmäistä kertaa artisti pitää kahtena peräkkäisenä päivänä konsertin Olympiastadionilla. Kyseessä on tietysti King of Pop Michael Jackson. Voimansa tunnossa oleva tanssipoptähti saa Stadikan väpäjämään molemina heinäkuisina iltoina.
Kuvituskuva vuoden 1997 Michael Jacksonin konsertista Olympiastadionilla
1997 Karmein maali ikinä
1997
Suomi johtaa Unkaria vastaan 1-0 Antti Sumialan maalilla MM-karsintalohkon viimeisen ottelun lisäajalla. Vain voitto riittää jatkokarsintaan.
91 minuuttia, vapari Unkarille. Laukaus ohi.
92 minuuttia, kulmapotku ja viimeinen tilanne. Kohta tulee vapauttava vihellys. Mutta kuinka ollakaan, pallo pomppii kuin flipperissä ja menee kammottavalla tavalla maalivahti Teuvo Moilasen selästä sisään. Kaikki on ohi. Suomen jalkapallohistorian hirvittävin painajainen on nähty 31 000 Suomi-fanin silmien edessä. Olympiastadion huokaa ja hiljenee.
Vuoden 1997 Suomi-Unkari ottelun kuvituskuva Helsingin Olympiastadionilla
1998 Lusitaanit pakkasessa sortseissa
1998
21.10.1998 HJK palauttaa uskon suomifutikseen hinaamalla itsensä ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Mestarien Liigan lohkovaiheeseen. Vaikka HJK jää lohkossaan jumboksi, Stadikalla koetaan värisyttäviä jalkapallohetkiä. Klubi nappaa kolmesta loppuunmyydystä kotiottelustaan PSV-tappion lisäksi tasurin Kaiserslauternia vastaan ja 2-0 voiton legendaarisesta Benficasta.
Kuvituskuva vuoden 1998 Olympiastadionilla pelatusta Mestarien Liigan lohkovaiheen ottelusta
1999 Mestarit Stadikalla
1999
Jälleen lähtee laulu soimaan! 5.8.1999 Hector, Kirka, Pave Maijanen ja Pepe Willberg Mestarit Areenalla –kiertueen viimeisessä konserttissa Stadikalla. 36 000 suomirokkidiggaria oli odottanut pitkään ensimmäistä suomalaisesiintyjien stadionkeikkaa. Yleisön ainutlaatuinen yhteishenki on käsinkosketeltava.
Vuoden 1999 Olympiastadionin Mestarit stadikalla -konsertin kuvituskuva
2001 Let There Be Rock
2001
Raskaamman rokin tyyssijana pidetyn Suomen ensimmäinen heavy-genreen luokiteltava stadionkonsertti järjestetään kesäkuun lopussa 26.6.2001 vasta milleniumin vaihtumisen jälkeen. Australialainen megabändi AC/DC rokkaa hittikimaransa täydelle tuvalle ja raivaa tietä mm. Metallicalle, joka korkkaa Stadikan vasta kolme vuotta myöhemmin.
Kuvituskuva vuodelta 2001 kun AC/DC oli Olympiastadionilla
2005 Hard Rock Long Jump
2005
13.8.2005 Helsingistä tulee vuonna 2005 ensimmäinen kaupunki ja Olympiastadionista sitä kautta ensimmäinen areena, jossa järjestetään yleisurheilun MM-kisat jo toiseen kertaan. Helsinkiin matkustaa ennätysmäärä urheilijoita; 1891 atleettia 169 eri maasta. Suomen ainoan mitalin nappaa pituuhyppääjä Tommi Evilä: pronssia 8,25 metrisellä loikallaan.
Kuvituskuva vuodelta 2005 Tommi Evilä pituushyppäämässä Helsingin Olympiastadionilla yleisurheilun MM-kisoissa
2007 Bubi
2007
6.6.2007 Bubi Yksi Stadikan legendaarisimmista tapauksista nähdään Suomen ja Belgian välisessä MM-karsintaottelussa, kun stadionilla asustellut cityhuuhkaja ”Bubi” keskeyttää matsin kuudeksi minuutiksi. Pelaajien hätistelyn ja uljaan kunniakierroksen jälkeen Bubi lentää yleisön kannustuksesta huolimatta tiehensä. Suomi voittaa matsin 2-0. Maajoukkueen lempinimeksi tulee Huuhkajat.
Kuvituskuva Huuhkaja Bubista vuoden 2007 Suomen jalkapallopelistä Belgiaa vastaan Helsingin Olympiastadionilla
2011 Talviklassikko
2011
5.2.2011 Jääkiekko palaa stadionille 70 vuoden tauon jälkeen, kun Jokerit ja HIFK ottivat yhteen loppuunmyydyssä SM-Liigan pelissä. Olympiastadionille saapuu 36 644 fania, jotka todistavat lumisessa pakkassäässä punaisen joukkueen 4-3-voiton. Ottelun HIFK-ratkaisijaksi nousee Mikael ”Ilmaveivi” Granlund. Talviklassikko 1 saa jatkoa myös vuosina 2012 ja 2014.
Kuvituskuva vuoden 2011 Talviklassikosta Helsingin Olympiastadionilla
2012 Material Girl
2012
12.8.2012 Popin kuningatar Madonna odotutti yleisöään Olympiastadionilla yli puolitoista tuntia ennen kuin show pääsi starttaamaan. Tässä tapahtumassa tehtiin suomalaista musiikkihistoriaa ja pedattiin tulevaa kotimaistenkin stadionkeikkojen buumia.
Kuvituskuva Madonnasta vuonna 2012 Olympiastadionilla pidetyssä konsertissa
2014 Mä kelasin rokkaa stadionin
2014
22.8.2014 Cheek myy Olympiastadion loppuun peräti kaksi kertaa. Tämä on saavutus, jota ihmetellään ja huokaillaan jopa yli maan rajojen. Tapahtumasta tulee megahitti niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassakin. Tätä kaksipäiväistä konserttia muistellaan ikuisesti.
Kuvituskuva Cheekistä vuonna 2014 Olympiastadionilla pidetyssä konsertissa
2015 Penkkiurheiluviikko
2015
Stadion valmistautui uudistamiseen. Penkkien oli tullut aika jatkaa matkaa. Penkkiurheiluviikosta 30.10-8.11 tuli ilmiö, kun yli 10 000 vierailijaa sahasi penkkejä stadionilla.
Somekuva stadioinin penkkiurheiluviikosta
2016-2020 Uudistaminen
2016
Olympiastadionin ovet sulkeutuivat 22.12.2015 uudistamisen käynnistyessä. Ovien sulkemisen kunniatehtävän suoritti olympiakävelijä Aku Partanen. Perusparannus ja uudistaminen käynnistyi alkuvuodesta 2016. Suomeen ja Helsinkiin rakentui vuosien 2016-2020 aikana kansainvälisten suurtapahtumien vaatimukset täyttävä monitoimiareena, joka on päivittäin myös kaupunkilaisten ja vierailijoiden käytössä. Uudistettu stadion avautuu elokuussa 2020.
Uudistaminen