Ainutlaatuinen lahja

Stadionpenkki herätti muistoja

20.04.2016

Sain poikani perheeltä synttärilahjaksi (72 v.) helmikuussa 2016 kahdenhengen istumapaikat, 150 ja 149. Tämä ainutlaatuinen lahja herätti arvokkaita muistoja ihan pikkupojasta asti. Silloin Oulusta ei monta kertaa käyty stadionilla. Radiosta kyllä kisoja kuunneltiin.

Ensimmäinen käynti stadionilla oli Suomi-Unkari maaottelu 1954. Mikä kokemus 10-vuotiaalle. Suomalaiset Hellsten, Vuorisalo, Salsola, Landström, Valkama jne. pistivät minutkin treenaamaan Oulun Pyrinnössä. Lisäksi unkarilaiset Sandor Iharos ME 1500 m , Istvan Rozsavölgyi 1500 m , Josef Csermak moukari. Ja sitten ne nimikirjoitukset.

Kiuruvedeltä myöhemmin olen nähnyt Väätäisen, Vasalan, Virenin, Lillakin, Rädyn ym. Useita EM- ja MM-kisoja on koettu. Ja vielä monet Suomi-Ruotsi maaottelut.

Viimeisin käynti on yleisurheilu ” MM-sadekisat”. Ostin poikani Pasin ja hänen vaimon Meerin kanssa liput ns. mustasta pörssistä. Liput olivat onneksi katokseen ja Pasi sanoi kohtalokkaat sanat:

 - Nyt vois vaikka sataa! Alkoi ukkonen ja vesisade. Ja kisan lajeja siirrettiin.

Jalkapallosta mieleenpainuvin on Suomi-Hollanti.

Penkin mukana sain poikani kirjoittaman lahjarunon.

 

Hienot hetket yhteiset koettu,

Kannustushuudot tunteikkaat hoettu.

Tunnelma oli mainio,

kun pronssille kaatui Vainio.

Maamme-laulu kajahti,

kun voittoon heitti Lillakki.

 

Terveisin,

Jaakko Pehkonen

Kiuruvesi