Arkkitehtuuri

Olympiastadionin arkkitehtuuri

Helsingin Olympiastadion on merkittävä kansallinen rakennus. Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi 1930-luvulla arkkitehtikilpailun tuloksena, kun arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan. Stadionin 30-luvun funktionalistinen arkkitehtuuri yhdistettynä vuoden 1952 Helsingin olympialaisten ulkoasuun symboloi aikoinaan monelle nuoren kansakunnan uuden ajan alkua. 

Uudistetun Olympiastadionin ilme on kirkastunut. Uusi ulkoarkkitehtuuri, rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta Pohjoisesta stadiontorista yleisömyyntipisteineen. Uudistilojen arkkitehtuuri on elämyksellistä, kestävää ja toimivaa. Kokonaisuus muodostaa tutun ja tunnistettavan, ihmisen kokoisen monumentin.

Stadionille saavutaan etelä-pohjoissuuntaista akselia pitkin 

Uudistetulla stadionilla kävijälle on luotu esteetön ja selkeästi hahmotettava kokonaisuus. Katsomorakenteiden alla vapaasti virtaavat katsomogalleriat ja ulkoalueet toteuttavat alkuperäisen stadionin linjakkaita ratkaisuja. Rapatut julkisivut näkyvine betonirakenteineen sekä  kaarteiden tiilimuuraukset on uusittu alkuperäisten mukaisesti. Uudet katsomosisäänkäynnit paikalla valettuine portaineen on sovitettu kaarteiden betonirakenteiden ja tiilijulkisivujen rytmiin. Julkisivujen uusittu ja korotettu puuverhous kätkee taakseen kaarteiden uudet katokset. Julkisivujen teräsosien detaljit on entistetty ja pellitykset toteutettu alkuperäisten mallien pohjalta. Teräs- ja puuikkunoiden karmit ja puitteet ovat kunnostettu alkuperäisistä, lasit on korvattu uusilla, energiatehokkuutta parantaen.

Katsomomalja on uudistettu ehyt kokonaisuus 

Alkuperäinen betoninen A-katsomon katos on entisöity ja olemassa olleet rakenteet detaljeineen on palautettu 30-luvun asuun. Penkit on korvattu uusilla yksittäisillä puukomposiitti-istuimilla, jotka muodostavat yhtenäisen horisontaalisen viivaston stadionin katsomotilaan alkuperäisten penkkien tapaan. Kaarteet ja takasuoran katsomot on katettu uudella katoksella. Sen plastinen muoto muuttuu ajan ja liikkeen myötä stadionin maisemassa virtaavasta muodosta ohueksi viivaksi valon vaihteluiden mukana. Kaupunkikuvassa uusi katos piiloutuu ympäröivältä kaupungilta, säilyttäen tornin kaupunkikuvallisena dominanttina.

Materiaaleiltaan katos ja istuimet liittyvät suoraan stadionin historiaan. Puu on ollut materiaali, jolla betonista stadionia on laajennettu, tilapäisesti ja pysyvämmin nykyasuunsa 50-luvulla. Puu tuo katsomotilaan kosketettavan materiaalin ja pienimittakaavaisen tekstuurin. Yleisöturvallisuuteen liittyen katoksen verhous toteutettiin palosuojatusta puusta. Istuimien puukomposiitin koostumus on myös palamaton. Katsomomaljan vaatima AV-tekniikka on integroitu katoksien ja maljan takareunan rakenteisiin.

Sisätiloihin on palautettu toiminnallinen kirkkaus 

Valo, rakenteet ja materiaalit yhdistettynä käytettävyyteen  ja koettavuuteen ovat arkkitehtuurin lähtökohta. 30-luvun osan tilat palvelevat arjessa monikäyttöisinä tapahtumien oheistiloina. A-osan kolmannen kerroksen tiloihin on tehty uudet yhteydet katsomoon. Tilojen materiaalit ja värisävyt on palautettu alkuperäiseen asuun. Maantason tilat rajautuvat sisälasiseinillä jättäen alkuperäiset betonirakenteet ja julkisivujen ikkunat näkyviin myös suurissa tapahtumissa.

Maan alle on rakennettu stadionin toisinto

Uusia maanalaisia monikäyttöisiä liikuntatiloja rajaava uusi läntinen galleria, juoksuratoja seuraava tunneli, pohjoisen logistiikka- sekä koilliskaarteen monitoimisali, muodostavat kokonaan uutta Olympiastadionia. Materiaalit ovat ajattomia ja kestäviä; valkobetonia, puuta ja lasia. Hiljentymistilana käytettävät valolyhdyt tuovat päivänvaloa tiloihin ja avaavat näkymiä yläpuoliseen stadioniin. Betoniset rakenteet luovat tiloihin perusrytmin, ja vaaleat puuverhoukset luovat muistuman 1930-luvun stadionin valkoisista muottilautabetonipinnoista.

 

Uudistetun Olympiastadionin arkkitehtuuriin on mahdollista tutustua tarkemmin syyskuussa 2020 käynnistyvillä opastetuilla stadionkierroksilla.