Kansa on puhunut ja nimeämiskilpailu päättynyt

Nimissä stadionin historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta

05.02.2020

Pieni loppukiri vielä ja pian koko Suomen stadion avaa porttinsa. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin nimet stadionilla sijaitseville monitoimi- ja kokoustiloille sekä ravintolalle. Koska uutta stadionia suunnitellessa on haluttu muutenkin kuulla sen tulevia käyttäjiä, toimittiin näin myös nimiprojektissa.

Stadionin tilojen nimeämiskilpailua käytiin loka-marraskuun taitteessa. Kisan aikaansaama innostus pääsi yllättämään, sillä kukaan ei osannut odottaa yli tuhatta ehdotusta reilussa viikossa. Aikamoista!

”Idea nimeämiskilpailuun lähti stadionin visuaalisesta ilmeestä, joka aikanaan tehtiin samalla ajatuksella. Silloin vuonna 2011 kilpailu avattiin ammattilaisille ja koko kansa pääsi äänestämään esiraadin valitsemista vaihtoehdoista mieluisimman”, kertoo Olympiastadionin markkinointi- ja viestintäjohtaja Marju Paju.

Luovuutta ilman rajoja

Luovuutta ei haluttu kahlita nytkään. Ainoat toiveet ehdotuksille liittyivät nimien käytettävyyteen, kansainvälinen yleisö huomioon ottaen. Kilpailun raatiin kuului Olympiastadionin oman edustuksen lisäksi arkkitehtuurin, muotoilun ja ravintola-alan ammattilaisia sekä Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija ja Kotimaisten kielten keskuksen edustaja. 

Nimien haluttiin liittyvän stadioniin niin historian, nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin kautta. Samoilla linjoilla oli Kalle Saari, jonka lähettämistä nimiehdotuksista läpi meni komeat kolme.

”Ajattelin, että on loogista nimetä tiloja stadioniin kytkeytyvien teemojen ja henkilöiden kautta, jotka ansaitsisivat tällaisen kunnianosoituksen”, Kalle Saari avaa inspiraatiotaan. Kallen ehdotuksista nimet Nurmi (vuosi 1952 ja kansainvälisen vertailun kestävä stadionnurmi) ja Erik (Stadion-säätiön pitkäaikaisin puheenjohtaja Erik von Frenckell, jonka ansiosta olympialaiset saatiin Suomeen) noudattivat tätä kaavaa. Kolmas hyväksytty ehdotus oli Bubi, joka ei ehkä ole varsinainen merkkihenkilö, mutta stadionin kytkeytyvä legenda omalta osaltaan. 

Tervetuloa nautiskelemaan

Ravintolan nimeltä puolestaan vaadittiin sekä sen ympäristöön että tarjoamaan sopivaa nimeä, joka vielä aukeaisi helposti ulkomaalaisillekin kävijöille.

"Ravintolalle tuli ihanan paljon nimiehdotuksia. Bistro Stadion tuntui heti hyvältä, sillä se henkii rentoa tunnelmaa ja lähestyttävyyttä, joka sopii tulevan ravintolan luonteeseen. Bistro Stadion on paikka, jonne voi tulla piipahtamaan tai viihtymään pidempään. Olympiastadionin uudessa ravintolassa voi nauttia harjoitusten jälkeisestä virkistyshetkestä, työlounaasta tai herkullisesta viikonloppubrunssista”, Compass Groupin asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirez kertoo.

Kaikkiin valittuja nimiä ehdottaneisiin henkilöihin ollaan yhteydessä Olympiastadionin toimesta maaliskuun loppuun 2020 mennessä. Valittujen nimien ehdottajat palkitaan avec-vierailulla uudistetulla Olympiastadionilla. 

Valitut nimet

Bistro Stadion

Olympiastadionin uusi ravintola. 

1938

Oli alkusuven sunnuntai 12.6.1938. Satamääräiset pikkutytöt päästivät ilmapallonsa taivaan tuuleen. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vihki stadionin: "Kansalaiset! Suomella on nyt merkkipäivä, kun pääkaupunkiimme rakennettu stadion avaa porttinsa suurien isänmaallisten juhlien ja jalon kilvoittelun tyyssijaksi". 

1940

Helsinki oli nimetty vuoden 1940 olympiakaupungiksi ja stadionin laajennustyöt aloitettiin heti sen valmistumisen jälkeen marraskuussa 1938. Koko Suomen kansa eli olympiahuumassa. Talvisota sulki stadionin ovet ja keskeytti rakennustyöt vuosien 1939 ja 1940 vaihteessa. Vuoden 1940 huhtikuussa olympiakisojen järjestelytoimikunta vetäytyi kisaisännyydestä, koska tilanne maailmassa oli sellainen, ettei edellytyksiä kisojen järjestämiseen nähty olevan.

Lue lisää: Stadion valmistui näytelmille, joita ei koskaan esitetty. 

1952

Helsingin stadion oli valmis vastaanottamaan urheilumaailman valiot XV olympiadin kilpailuiden juhlallisissa avajaisissa 19.7.1952, kun Suomen tasavallan presidentti J.K. Paasikivi julisti kisat avatuiksi.

Olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, jalkapallossa ja ratsastuksessa. Urheilunäytöksiä annettiin käsipalloilussa ja pesäpallossa. Kaikki kilpailut synnyttivät sankareita ja suosikkeja, kun mm. yleisurheilussa murskattiin ME kymmenen kertaa. Sunnuntaina 3.8.1952 KOK:n ruotsalainen presidentti Johannes Sigfrid Edström julisti Olympiastadionilla kisat päättyneiksi. Kisojen jälkeen Olympiastadionin pääkatsomon taustatilaan asetettiin marmorinen kunniataulu, johon kaiverrettiin kaikkien niiden urheilijoiden ja joukkueiden (maiden) nimet, jotka palkittiin kultamitalilla XV olympiadin kisoissa Helsingissä 1952.

Olympialaisten avajaisissa saavutettiin stadionin katsojaennätys 70 435 katsojaa ja olympiavuosi on yhä eniten katsojia kerännyt tapahtuma. Koko vuonna 1952 stadionilla kävi yhteensä 850 000 katsojaa.

Aino

Olympiastadionin rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 1934. Ensimmäisestä puunkaadosta vihkiäisiin eli reilun neljän vuoden aikana työntekijöitä stadionilla oli ollut yhteensä noin 3000. Yksi heistä oli Aino Lehtinen, nainen, joka yksin kantoi selässään kaiken tornin ulkorappauksessa tarvitun kalkkilaastin ylös torniin. 

Aino-nimisestä neidosta runoillaan myös Suomen kansalliseepos Kalevalassa.

Lue lisää: Nainen, joka rakensi tornin. 

Erik

Erik von Frenckell oli Stadion-säätiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977 ja käynnisti stadionhankkeen. Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimiessaan von Frenckell teki kaikkensa saadakseen olympiakisat Helsinkiin. Frenckell valittiin myös vuoden 1952 olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. 

Bubi

Yksi Stadikan legendaarisimmista tapauksista nähdään Suomen ja Belgian välisessä MM-karsintaottelussa vuonna 2007, kun stadionilla asustellut cityhuuhkaja ”Bubi” keskeyttää matsin kuudeksi minuutiksi. Pelaajien hätistelyn ja uljaan kunniakierroksen jälkeen Bubi lentää yleisön kannustuksesta huolimatta tiehensä. Suomi voittaa matsin 2-0 ja maajoukkueen lempinimeksi tulee Huuhkajat.

Nurmi

Stadionin merkittävin tapahtuma on ollut vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Paavo Nurmi valittiin olympiasoihdun kantajaksi Helsingin Olympialaisiin ja saapuessaan stadionin porteista sisään koko yleisö nousi hurraamaan juoksijoiden kuninkaalle.

Olympiastadionin oma nurmi ei ole mikä tahansa nurmikko. Pohjois-Euroopan parhaaksi nimettyä nurmea hoitaa ja valii "nurmikuiskaajaksikin" tituleerattu vastaava kenttämestari. Stadionin uudelta nurmelta vaaditaan kovaa kestävyyttä. Nurmen on toimittava kaikissa stadionin tapahtumissa peleistä konsertteihin.

Rock & Pop

Rolling Stones saapui vuonna 1970 soittamaan Olympiastadionille ja Suomen ensimmäisen stadionkonserttiin. Tästä keikasta kului 22 vuotta, kunnes rokki jälleen raikui stadionilla ja Mark Knopfler tanssitti Dire Straitseineen koko stadikan hurmioon. Tämän jälkeen Olympiastadionilla on nähty popin kuninkaita, maailmantähtiä ja suomalaisia huippuartisteja. Tulevina vuosina Olympiastadion tulee jälleen toimimaan merkittävänä musiikin kohtaamispaikkana urheilua unohtamatta.

Lindegren & Jäntti

Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat stadionin suunnittelukilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan "1500". Rakennustyöt aloitettiin 12.2.1934. Lindegren ja Jäntti vastasivat myös vuoden 1940 olympialaisia varten tehtävästä laajennustöiden suunnittelusta.

Vuoden 1954 alussa arkkitehti Toivo Jäntille annettiin tehtäväksi laajentaa eteläkaarre toimistotarkoituksiin, toinen stadionin alkuperäisistä arkkitehdeistä Yrjö Lindegren, oli nyt jo edesmennyt eikä siksi osallistunut lisätilojen suunnitteluun.